Pro Kruunuvuori

torstaina, elokuuta 16, 2007

Laajasalo-Degerö -seuran kannanotto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnokseen 7.2.2007



Kuva: Riitta Brelih

Laajasalo_Degerö Seura ry on johdonmukaisesti ja aktiivisesti esittänyt kaikissa Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liittyvissä vaiheissa samanhenkisen kannanoton, jossa tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat sekä luonnontilaiset metsäalueet virkistysalueina myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille.

1. Osayleiskaavaluonnos

8.6.2006 esiteltiin osayleiskaavaluonnos, jossa oli alkuperäiseen esitykseen nähden jonkin verran vähennetty rakennusalaa arvokkaimmilta luontoalueilta. Tässä ehdotuksessa oli asukkaita edes hiukan kuultu ja otettu huomioon heidän tärkeinä pitämiään asioita. Nyt esitettävässä luonnoksessa on palattu entiseen tehorakentamiseen. Laajasalo_Degerö Seura ry pitää tehtyä muutosta valitettavana huononnuksena edelliseen ehdotukseen.

Pääperiaatteenamme on, että rakentaminen tulee rajoittaa käytöstä poistuvan öljysataman alueelle. Tullisaaresta Stansvikiin ja Hevossalmeen ulottuva vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan mukaan lukien Stansvikin Uusikylä ja Koirasaarentien varret. Kruunuvuorenniemi, joka rajoittuu öljysataman alueeseen ja Kaitalahteen tulee säilyttää viheralueena. Yksityiskohtaisemmin kannastamme on luettavissa 19.5.2006 päivätystä lausunnostamme.

Lisäksi olemme huolestuneita Kruunuvuorenlammen erämaahenkisyyden säilymisestä. Luonnoksessa esitetty korkea kerrostalorakentaminen lammen läheisyyteen tuhoaa ainutlaatuisen maiseman.

2. Liikenne

Laajasalo_Degerö Seura pitää erittäin tärkeänä, että liikenne Kruunuvuoren_rannasta hoidetaan sujuvasti. Erilaisia vaihtoehtoja tulee punnita huolella, eikä valittava vaihtoehto saa merkitä Laajasalon rakentamista liian täyteen eikä Laajasalon mieltämistä kantakaupunkialueeksi. Edellä mainitut vaatimuksemme rakentamiselle tulee pitää mielessä liikennehankkeiden kannattavuutta arvioitaessa. Ainakin meren alta rakennettava metro on todennäköisesti niin kallis, ettei se sovellu mainituista syistä Laajasaloon.

Sujuvan joukkoliikenteen järjestämiseksi on erotettavissa kolme periaatteellista vaihtoehtoa: suora raitiovaunuyhteys kantakaupunkiin, lauttaliikenne kantakaupunkiin sekä raideyhteys Herttoniemeen tai Kulosaareen. Näiden päävaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia pitää tutkia perusteellisesti, kuunnellen niin Laajasalon, kantakaupungin kuin Herttoniemen/Kulosaarenkin asukkaita. Asukkaille tulee antaa riittävästi aikaa perehtyä ja pohtia eri vaihtoehtoja.

2.1. Suora raitiovaunuyhteys kantakaupungista

Tässä vaihtoehdossa on tarkoin punnittava mahdollisen sillan vaikutukset merelliseen maisemaan, purjeveneilyyn, Tervasaareen, Katajanokkaan ja muihin mahdollisiin asukkaiden kannalta merkittäviin asioihin. Tunnelin osalta on pohdittava etenkin turvallisuuskysymyksiä ja ihmisten luottamuksen saavuttamista pitkässä tunnelissa matkustamiseen. Linja_autoliikenne ei sovellu pitkiin tunneleihin niiden pakokaasupäästöjen vuoksi.

Kruunuvuorenselän osalta on syytä pitää mielessä alueen kuuluminen Helsinkipuistoon ja Unescon Suomenlinnan maailmanperintökohteen maisemakokonaisuuteen. Tehtävät ratkaisut eivät saa vaikuttaa kielteisesti kumpaankaan. Tähän sisältyy myös vaatimus, etteivät Kruunuvuorenselän virtausolot tai ekologia saa häiriintyä, mikä edellyttää huolellisia ympäristö_ ja luontoselvityksiä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset silta_ ja tunnelihankkeisiin tulee selvittää huolella.

Suoraa yhteyttä tulee suunnitella ainoastaan joukko_ ja kevyenliikenteen tarpeisiin. Kevyenliikenteen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota siltojen ja tunneleiden sosiaaliseen turvallisuuteen.

Silta_ ja tunnelivaihtoehtojen linjausta pohdittaessa tulee ratkaiseva asema olla asukkailla, joita se suoraan tai välillisesti koskee. Laajasaloa, Tervasaarta, Katajanokkaa tai muutakaan helsinkiläisille tärkeää aluetta ei saa linjauksilla pilata.

2.2. Lauttayhteys kantakaupungista

Lauttaliikenteen mahdollisuudet toimia varteenotettavana vaihtoehtona Laajasalon ja kantakaupungin välisenä joukkoliikenneyhteytenä tulee huolellisesti selvittää. Lauttaliikenteen mahdollinen hitaus tai vaihtojen aiheuttamat ongelmat eivät saa johtaa joukkoliikenteen suosion vähenemiseen ja yksityisautoilun lisääntymiseen. Lauttaliikenteen tulee toimia kaikkina vuodenaikoina. Lautalla tulee voida matkustaa Helsingin yhteistariffin matkalipuilla, minkä lisäksi tulee selvittää myös mahdollisuutta kevyenliikenteen maksuttomaan suoraan lauttayhteyteen kantakaupunkiin. Lautan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset sekä kokonaisenergiankulutus rakentamis- ja käyttövaiheessa verrattuna muihin vaihtoehtoihin tulee huolellisesti selvittää.

On syytä tarkastella myös mahdollisuutta yhdistää raitiovaunu_ ja lauttaliikenne niin, että raitiovaunu ajaisi matkustajineen lautalle ja jatkaisi sitten toisella rannalla kiskoilla. Tällä tavoin vältettäisiin ylimääräisiä joukkoliikennevälineen vaihtoja.

2.3. Raideyhteys Herttoniemeen tai Kulosaareen

Vaihtoehtona tulee edelleen tarkastella joukkoliikennettä Herttoniemen tai Kulosaaren kautta. Tällöin tulee yhteys toteuttaa ehdottomasti raiteilla, sillä nykyinen linja_autoihin perustuva järjestelmä ei ole riittävän sujuva ja suosiota saavuttava vaihtoehto, vaan johtaisi yksityisautoilun kasvamiseen Laajasalon saarella ja Herttoniemessä. Liikenteen määrä näillä alueilla tulee pitää kurissa.

Ajatellun raidejokerin jatkamista Herttoniemen kautta Laajasaloon on syytä tutkia, vaikka suora yhteys kantakaupunkiin toteutettaisiinkin. Tätä tukee se, että suuri osa Laajasalosta tehdyistä matkoista suuntautuu muualle kuin Helsingin keskustaan. Raideyhteyden tulee olla vähintään pikaraitiotie, jotta yhteys on nopeampi. Raidejokerin rakentaminen voitaisiinkin aloittaa Laajasalosta.

3. Pääperiaatteet

Niin rakennus_ kuin liikennehankkeessakin tulee olla kolme johtavaa periaatetta:

1) Yhteistyö asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa

2) Asuinalueet tulee pitää viihtyisinä. Kasvavalle asukasmäärälle on säilytettävä riittävän laajat yhtenäiset virkistysalueet, jolloin otetaan huomioon myös kasvavan käyttöpaineen vaikutukset alueen ekologiseen kestävyyteen ja virkistysarvoihin. Kapeat viherkäytävät eivät riitä asukkaiden tarpeisiin. Olemassa olevia luonto_ ja virkistysalueita ei saa tuhota rakentamisella.

3) Liikenneratkaisujen tulee tukeutua julkiseen liikenteeseen. Yksityisautoilun määrä ei saa olennaisesti kasvaa. Myös kevyen liikenteen olosuhteita tulee voimakkaasti parantaa.

Laajasalossa 7.2.2006

Toni Amnell Sampsa Karvinen

puheenjohtaja sihteeri


© 2004 Laajasalo - Degerö Seura ry.