Laajasalo-Degerö-seura ry-rf:n kannanotto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnokseen

Mielipide Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan suunniteluohjelmaluonnokseen 10.11.2004

Laajasalo-Degerö Seura ry on johdonmukaisesti ja aktiivisesti esittänyt kaikissa Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liittyvissä vaiheissa samanhenkisen kannanoton, jossa tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat sekä luonnontilaiset metsäalueet virkistysalueina myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille.

Edellisten kannanottojen, Yleiskaava 2002 ehdotusta koskeneen muistutuksen (liite 1) sekä Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneen mielipiteen (liite 2), näkemyksistä pidämme pääosin edelleen kiinni.

Kantaamme olemme tuoneet julki myös Kaupunginsuunnittelulautakunnan ja Kiinteistölautakunnan jäsenille sekä Kaupunginsuunnitteluviraston Kruunuvuorenrannan projektityöryhmän jäsenille järjestämämme maastokatselmuksen (liite 3) yhteydessä.

Suunnitteluohjelmaluonnos

Laajasalo-Degerö Seura ry. pitää nyt esitettyä luonnosta ”suunnittelun lähtökohtien” osalta varsin monipuolisena ja informatiivisena selontekona. Itse ”suunnitteluohjelman” osalta pidämme luonnosta kuitenkin yksipuolisena ja voimassa olevan seutukaavan vastaisena sekä suurelta osin seuran aiempien kannanottojen vastaisena.

Aiempia kannanottojamme vahvistaen ja täsmentäen esitämme, että:

· Osayleiskaava-alueen kerrosala on rajattava 300 000 m²:iin, vastaamaan 50/50 %:n jakoa kerros- ja pientaloalueisiin.

· Merialueen täyttöalueet on minimoitava ja rannat palautettava suurelta osin luonnonmukaisiksi. Nykyiset luonnontilaiset rannat tulisi säilyttää.

· Rakentaminen rannan läheisyyteen on suunniteltava siten, että luonnonmukaisen rantakaistan taakse muodostetaan matala pientalovyöhyke.

· Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle ei saa rakentaa. Alue on syytä suojella.

· Stansvikin kartanon alue on säilytettävä ehjänä kokonaisuutena, noudattaen yleiskaava 2002 rajausta.

· Maankäyttösuunnitelma-alueella olevia nykyisen asemakaavan ja seutukaavan mukaisia viheralueita ei pidä rakentaa. Koirasaarentien ympäristön jylhät kallioalueet sekä Tullisaaren metsä on säilytettävä. Näitä alueita käyttävät virkistysalueinaan laajasalolaisten lisäksi muutkin itähelsinkiläiset, varsinkin herttoniemenrantalaiset ja tammisalolaiset.

· Kaupungille lahjoituksina annetut maa-alueet tulee säilyttää asukkaiden virkistyskäytössä.

· Pientalovaltainen rakentaminen Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien alkupäähän on sopeutettava hienovaraisesti alueen luontoon, sitä säästäen.

· Liikenneratkaisut on toteutettava etupainotteisesti, huomioiden jo rakennusvaiheessa väylien kapasiteetti ja liikenteen sujuvuus Itäväylälle saakka.

· Julkisen liikenteen kapasiteetti ja sujuvuus on turvattava idän, lännen ja kehän suuntaan. Julkinen liikenne Herttoniemen kautta Jokeriin yhtyen on suunniteltava kiireellisesti. Metrovaraus on nähtävä ehdollisena tulevaisuuden ratkaisuna, jota ei voida ottaa huomioon Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon liikenneväylien mitoituksessa julkista ja yksityistä liikennettä varten.

Lisäksi toistamme jo aiemmissa kannanotoissa esittämämme vaatimuksen, että maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa on tehtävä myös Laajasalo-Degerö Seuran kannanoton mukainen vaihtoehto.

Laajasalossa 9.11.2004

Riitta Hämäläinen-Bister, puheenjohtaja

*****

Liite 1

Helsingin kaupunginhallitus Muistutus

Viite: Yleiskaava 2002 ehdotus

Kaupunkirakenteen kehitys ja Laajasalon identiteetti

Kaakkois-Helsinki on kehittynyt ja kehittyy edelleen voimakkaasti metroradan ja Itäväylän yhteyteen toimivaksi ja omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Yleiskaavaehdotuksen ajatus liittää Laajasalon öljysataman alue Helsingin keskustaan on kaupunkirakenteellisesti väärä ja kallis. Se hajottaisi Laajasalon tasapainoisen kaupunkirakenteen ja identiteetin. Öljysataman alue on liitettävä luonnolliseksi osaksi Laajasalon tasapainoisesti kehittynyttä kaupunkirakennetta.

Kaupungin osa-alueiden identiteetti sekä tahtotila hyvään asuinympäristöön tulee ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi yleiskaavassa. Laajasalon omaleimaisuutta ja toimivuutta on tuettava. Laajasalo on luonteeltaan saaristomainen kaupunginosa, jossa rannat ovat luonnonrantoja ja merisilhuetti on lähes kauttaaltaan luonnonmukainen. Tätä ominaispiirrettä ylistetään niin Suomessa kuin ulkomaillakin, turistivirrat risteilevät kesäisin kymmenien alusten voimalla Laajasaloa ympäröivillä vesillä ihaillen suurkaupungin keskustan läheisyydessä säilynyttä luonnonmukaista saaristoa.

Laajasalo tarjoaa Helsingin urbaanin keskustan vastapainoksi asukkailleen ja vierailijoilleen saaristomaista rauhaa. Laajasalon identiteetin on muodostanut historian saatossa kalastajayhteiskunnan sekä lukuisten kartanoiden ja huviloiden sopuisa rinnakkaiselo. Laajasalon venereitit ovat historiallisesti olleet vilkkaassa käytössä aina viikinkiajoilta lähtien. Tätä saaristomaista identiteettiä nykyiset Laajasalolaiset haluavat vuonna 1999 tehdyn asukaskyselyn mukaan vaalia ja vahvistaa.

Laajasalolaisten tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat ja merelle näkyvä luonnon silhuetti myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille. Tämän Laajasalon identiteetin peruskiven tulee laajasalolaisten mukaan näkyä myös Helsingin yleiskaavassa.

Laajasalolaisten liikenne

Vain n. 30 % laajasalolaisten työmatkaliikenteestä suuntautuu Helsingin niemelle. Esitetty metrolinjaus Laajasaloon on tarpeeton ja kustannuksiltaan kohtuuton. Nykyiset yhteydet parannettuna mahdollistavat Laajasaloon jopa 5.000-8.000 lisäasukasta. Parin tuhannen lisäasukkaan takia ei kannata investoida n. 350.000.000 Euroa. Pikemmin tulisi Kaakkois-Helsingin yhteyksiä parantaa, esim. toteuttamalla pikaraitiotieyhteys Öljysataman alueelta Laajasalon keskustan ja Herttoniemen kautta Viikin suuntaan Jokeriin liittyen.

Mikäli metroon halutaan varautua erittäin pitkällä tähtäyksellä ( 50-100v.), tulisi yhteys merkitä ehdottomasti merenalaisena. Selostuksissa mainittu silta kantakaupungista Laajasaloon Kruunuvuorenselän yli on jo maisemallisesti mahdoton ajatus.

Laajasalon kehitys ei voi perustua uuteen metrolinjaukseen vaan nykyisten yhteyksien parantamiseen. Öljysataman alueen lisäliikennettä voidaan keventää myös kehittämällä tehokas vesiliikenneyhteys keskustaan. Yleiskaavaan on liitettävä koko Helsingin vesiliikenteen kehittämistarkastelu. Vesiliikennettä voidaan merkittävästi kehittää palvelemaan sekä työ- että virkistysliikennettä. Liikenteen tulee olla osa yhteistariffisopimusta.

Uudet rakentamisalueet Laajasalossa

Öljysataman rakentamisalueen merkitseminen 50 % pientaloalueeksi on kiitettävä ja perusteltu ehdotus. Tällöin alue jatkaa Laajasalon tasapainoista rakentamista ja liittää uuden rakentamisen luontevaksi osaksi saaren kokonaisuutta. Kuitenkin Yleiskaava 2002:een on vielä tehtävä seuraavat ko. aluetta koskevat muutokset:

-Selostuksessa mainittu alueen kerrosala on pienennettävä 550.000m2:stä 300.000m2:iin vastaamaan pientalorakentamisen merkintää yleiskaavakartassa. Suuri kerrosala on virhe ja jäänne aikaisemmista kerrostalokaavailuista.

-Ehdotetut merialueen täyttöalueet öljysataman eteläosassa on poistettava, koko alueen rannat pidettävä luonnontilaisina, ja osin kunnostettava luonnonmukaisiksi. Öljysataman poistuessa poistettavat maa-ainekset ja täytöt paljastavat ehjät kalliot, jolloin mm. Koirasaari voidaan entistää kallioiseksi luodoksi, joka tarjoaa mereen työntyvänä niemekkeenä virkistykseen ja luonnon aistimiseen ainutlaatuisen ympäristön.

-Kruunuvuoren kallioalue tulee ehdottomasti säilyttää kokonaisuutena ja ehjänä. Kruunuvuorenlammen suojelualue on nyt typistetty niin, ettei se vastaa suojelun tarkoitusta. Lammen luonnontila ei säily ja Kruunuvuoren korkein kallio ( korkeampi kuin Tähtitorninmäki ) on merkitty rakennettavaksi, mikä pilaisi kantakaupungin itäisen merimaiseman. Kruunuvuorelta on oltava viheryhteys itään.

-Viheryhteys Stansvikin ja Tullisaaren välillä on merkitty aivan liian kapeana. Koko maisemallisesti upea laaksomuodostuma ympäröivine korkeine kallioineen on säilytettävä viheralueena.

-Metrovaraukset on poistettava. Se pakottaisi Laajasalolle vieraaseen tehorakentamiseen sekä aiheuttaisi kaupunkirakenteen ja elämän mullistuksen kääntäessään liikennevirrat vuosisataisista uomistaan.

-Koirasaarentien ympäristön jylhät kalliot on säilytettävä ja sopeutettava rakentaminen hienovaraisesti alueen luontoon sitä säästäen.

Laajasalolaiset ovat johdonmukaisesti viime vuosikymmeninä toimineet saarensa kehittämiseksi toimivaksi, omaleimaiseksi ja viihtyisäksi alueeksi. Keskeisenä tavoitteena on ollut Laajasalon keskustan rakentaminen, ks. ”Laajasalon keskustan yhteissuunnittelu”, KSV:n julkaisu 1990:26. Tätä suunnitelmaa tulee toteuttaa ja jatkaa yhteissuunnittelua edelleen tarkastellen myös Laajasalontien yli rakentamista. Laajasalon keskusta tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen nopeallakin aikataululla. Laajasalon keskustan lisärakentaminen edistää parhaiten saaren tasapainoista kehitystä.

Itä-Jollaksessa Tonttuvuoren laen kortteli on poistettava ympäristöministeriön osayleiskaavasta tekemän päätöksen mukaisesti ja alue merkittävä virkistysalueeksi.

Viheralueet

Raporteissa todetaan aivan oikein Helsingin merellisyyden olevan keskeinen luonto- ja maisematekijä ja virkistysmahdollisuus, samoin näkemys Itäisestä rantavyöhykkeestä, jonka osia ovat Laajasalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren merelliset virkistysalueet. Laajasalon ja Vartiosaaren virkistysalueet tarjoavat merkittäviä seudullisia mahdollisuuksia. Erityisesti halutaan säilyttää jäljellä olevat rannat luonnontilaisina.

Esitetyn Helsinki-puiston rajauksia tulee muuttaa Laajasalon kohdalla. Kruunuvuori tulee merkitä kokonaisuudessaan korkeine kallioineen osaksi puistoa. Samoin siihen tulee liittää Öljysataman rantavyöhyke sekä Stansvik ja sen maisemallinen viheryhteys Tullisaaren puistoalueeseen.

Vartiosaarella on tärkeä merkitys itäisten kaupunginosien keskeisenä virkistyssaarena ja sen säilyminen virkistyskäytössä on erittäin oleellinen Itä-Helsingin imagolle. Vartiosaari on nyt Yleiskaava 2002:ssa merkittävä virkistysalueeksi. Liikenne saarelle on helppo järjestää toimivasti, sijaitseehan se niin lähellä Vuosaarta, Marjaniemeä, Tammisaloa ja Laajasaloa. Siltaa saareen ei tule tehdä, vaan kehittää esimerkiksi lossiliikennettä.

Vapaa veneliikenne tulee turvata kaikin osin nykyisellään, uusia veneliikennettä haittaavia siltoja ei tule tehdä.

Laajasalon seudulliset retkeilyreitit ja kohteet on säilytettävä koko Helsingin asukkaiden ilona tarjoten kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisuudet virkistykseen omassa kotikunnassa, jolloin vältetään ympäristöä rasittavaa matkustamista.

Helsinki 30.04.2003

Riitta Hämäläinen-Bister Mika Penttinen

puheenjohtaja sihteeri

Laajasalo-Degerö Seura ry

Liite: Laajasalon asukaskyselyn tuloksia: "Motti vai jättipotti?" 1999

*****

Liite 2

Mielipide Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Taustatiedoissa mainitaan virheellisesti yleiskaavan 1992 olevan voimassa. Ko. yleiskaava on vain valtuuston päätös, jota ei ole vahvistettu. Ainoa oikeusvaikutteinen kaava alueella on voimassa oleva maakuntakaava. Ko. maakuntakaavassa mm. Kruunuvuori on viheralue. Lisäksi olisi mainittava Ympäristöministeriön tekemät muutokset 1992 yleiskaavaan, joissa mm. Stansvikin alueen pohjoisosa on muutettu viheralueeksi.

Lähtökohdaksi otettu 10 000 asukasta ja 1000 työpaikkaa perustuu Yleiskaava 2002 vanhentuneeseen tausta-aineistoon. Niinpä asukastavoite ja kerrosala tulisi jättää auki, tai olla muotoa 5000-8000 uutta asukasta koko tarkastelualueella. On luotava hyvä ja omaleimainen uuden vuosituhannen asuinalue osaksi Laajasaloa uusin aattein, asukasmäärän tulee määräytyä hyvän suunnitteluratkaisun mukaiseksi.

Laajasalolaisten liikenteestä vain n.30 % suuntautuu Helsingin niemelle, oleellisinta on liikenneyhteyksien ratkaiseminen monipuolisesti suuntautumaan ympäri Helsingin seutua, erityisesti kohti Herttoniemeä, Itäkeskusta sekä kehäteiden suuntaan.

Jokerilinjan jatkaminen Laajasaloon tulee ottaa tarkasteluun mukaan vahvana vaihtoehtona. Se ratkaisisi yhteydet Herttoniemeen, keskustaan, Itäkeskukseen ja kehäteiden suuntaan ja näin palvelisi parhaiten laajasalolaisia. Nykyinen metrolinja palvelee laajasalolaisia riittävän hyvin. Mikäli uuteen metrolinjaan halutaan varautua erittäin pitkällä tähtäyksellä ( 50-100v.), tulisi yhteyden olla ehdottomasti merenalainen. Siltaratkaisu on maisemallisesti (Helsinki-puisto) ja toiminnallisesti (vapaa merenkulku) mahdoton ajatus.


Kruunuvuorenrantaan tehokas vesiliikenneyhteys keskustaan on kannatettava ajatus. Liikenteen tulee olla osa yhteistariffisopimusta


Laajasalon omaleimaisuutta on tuettava. Laajasalon luonne on saaristomainen, sillä on luonnonrannat ja merisilhuetti on lähes kauttaaltaan luonnonmukainen. Ajatus Helsingin niemen rakennetusta urbaanista vastarannasta Laajasalossa on väärä, eikä sen tule olla annettuna lähtökohtana. Lähtökohtana on oltava rakennettu urbaani Helsingin niemi ja sen kehyksenä ja sitä korostavana vastakohtana luonnonrantaiset ja kasvustopeitteiset ympäristösaaret.

Yleiskaavaehdotuksessa alueen merkitseminen 50 % pientaloalueeksi on kiitettävä ja perusteltu ehdotus. Tällöin alue jatkaa Laajasalon tasapainoista rakentamista ( nyt. n.50 % asukkaista pientaloissa) ja liittää uuden rakentamisen luontevaksi ja saaren rakenteeseen sopeutuvaksi osaksi Laajasalon kokonaisuutta. Kerrosalatavoite on oltava n. 300.000m2 vastaamaan 50 % pientalorakentamisen merkintää yleiskaavaehdotuksessa = 5000-6000 asukasta Kruunuvuorenrantaan.

Laajasalon keskusta tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen nopeallakin aikataululla. Laajasalon keskustan lisärakentaminen edistää parhaiten saaren tasapainoista kehitystä ( esim. ostokeskuksen alueen uudelleen kaavoitus ja rakentaminen).

Ehdotetut merialueen täytöt öljysataman eteläosassa on ehdottomasti poistettava, koko alueen rannat on pidettävä luonnontilaisina, ja osin kunnostettava luonnonmukaisiksi. Öljysataman poistuessa poistettavat maa-ainekset ja täytöt paljastavat ehjät kalliot, jolloin mm. Koirasaari voidaan entistää kallioiseksi luodoksi, joka tarjoaa mereen työntyvänä niemekkeenä virkistykseen ja luonnon aistimiseen ainutlaatuisen ympäristön.


Kruunuvuoren kallioalue tulee suojella kokonaisuutena ja ehjänä. Kruunuvuorelta on oltava viheryhteys itään Stansvikin-Tullisaaren vihervyöhykkeelle, joka tulee säilyttää ehjänä maisemallisesti ja riittävän leveänä sitä rajaavine kallioalueineen. Koirasaarentien linjausta tulee tutkia monipuolisesti, mm. vihervyöhykkeen kohdalla ajoneuvoliikenteen tunnelointi olisi toivottavaa.

Maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa on tehtävä Laajasalolaisten asukkaiden kannan mukainen vaihtoehto. Laajasalo-Degerö Seura ry on johdonmukaisesti toiminnassaan kerännyt alueensa asukkaiden mielipiteitä, mm. v.1999 tehtiin laaja ja kattava asukaskysely "Motti vai jättipotti" / Proville Oy. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on v.1990 tehty Laajasalon keskustan yhteissuunnitteluprojekti. Laajasalo-Degerö Seura ry on valmis myös laatimaan oman maankäyttövaihtoehdon, jonka rahoitukseen KSV:n tulisi tällöin osallistua.

Laajasalossa 30.9.2003

Riitta Hämäläinen-Bister Mika Penttinen

puheenjohtaja sihteeri

*****

Liite 3

Kruunuvuorenrannan maastokatselmus

Laajasalo–Degerö Seura ry. järjestää 2.6.2004 maastokatselmuksen Kruunuvuorenrannan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Katselmukseen seura on kutsunut Helsingin Kaupunginsuunnittelulautakunnan ja Kiinteistölautakunnan jäsenet sekä Kaupunginsuunnitteluviraston Kruunuvuorenrannan projektityöryhmän jäsenet.

Laajasalo–Degerö Seura ry. edustaa Laajasalolaisia kaupunginsuunnitteluvirastoon päin kaikissa Laajasalon suunnitteluun liittyvissä asioissa. Laajasalon tiedossa olevista tulevista kohteista on Kruunuvuorenrannan alue tällä hetkellä merkittävin.

Yhteinen näkemys

Haluamme nyt järjestettävällä maastokatselmuksella luoda kaikille osapuolille yhteisen näkemyksen siitä, miten uusi asuinalue soveltuu rakentamiselle. Lisäksi haluamme jo nyt kiinnittää huomiota uuden alueen liikennejärjestelyihin sekä uuden alueen ja nykyisen Laajasalon liittämiseen yhteiseksi uudeksi Laajasaloksi.

Katselmuksen yhteydessä kiinnitämme huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

· Laajasalon identiteetin mukainen maankäyttö

· Ympäristön asettamat rajoitukset

· Viheralueet ja niitä sitovat viherväylät

· Rantojen käyttö ja näkymät merelle

· Alueen määrittelyn reunaehdot

Laajasalon identiteetin mukainen maankäyttö

Laajasaloon on historian saatossa syntynyt saaristomainen identiteetti. Luonnonvaraisten rantojen vapaa käyttö, veneilyharrastuksen monipuoliset mahdollisuudet sekä merelle näkyvä luonnon silhuetti ovat vuonna 1999 tehdyn asukaskyselyn mukaan asukkaille tärkeitä identiteetin luojia.

Laajasalon nykyiset asukkaat haluavat vaalia ja vahvistaa tätä saaristomaista identiteettiä, myös saaren tulevan kehityksen osalta.

Ympäristön asettamat rajoitukset

Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä on kaksi suojeltua aluetta sekä Helsingin Kaupungin Ympäristökeskuksen luokituksen mukaan lukuisia arvokkaita luontokohteita (liite 1).

Suomen Ympäristökeskus on myös nimennyt Tullisaaren metsän eteläiset kallioalueet Helsingin kolmen arvokkaimman kallioalueen joukkoon.

Ainoana lajissaan komeilee alueella Kruunuvuorenlampi. Lampi ja sen valuma-alue muodostavat äärimmäisen herkän luontokokonaisuuden, jonka suojeluun olisi mielestämme syytä panostaa (lampi ja sitä ympäröivät alueet sijaitsevat yksityisalueella, eikä sitä siksi ole suojeltu).

Viheralueet ja niitä sitovat viherväylät

Suunnittelualueen seutukaavan mukaiset viheralueet (Kruunuvuoren lammen alue, Tullisaari metsäalueineen ja Stansvikin alue) ovat yhteyksissä toisiinsa kapeiden viherväylien välityksellä. Väylät ovat tärkeitä, paitsi virkistyskäytön verkostona, myös luonnon moni-ilmeisyyden säilyttäjinä.

Viheralueet ja väylät ovat olleet riittäviä Laajasalon nykyiseen asukasmäärään suhteutettuna. Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen myötä rasitus lisääntyy, jolloin on tarkkaan huolehdittava erityisesti viheralueita sitovien viherväylien riittävyydestä.

Rantojen käyttö ja näkymät merelle

Helsingillä on maailmanlaajuisesti arvokas sijainti saariston suojaamana merenrantakaupunkina. Kaupungin urbaanien rantojen vastapainona on ainutlaatuinen helminauha, joka muodostuu luonnonrantaisista ja ehjän silhuetin omaavista kasvustopeitteisistä ympäristösaarista (liite 2).

Ainutlaatuisen saaristomiljöön säilyttämisen kannalta on tärkeää, että rakentaminen rannan läheisyyteen suunnitellaan siten, että luonnonmukaisen rantakaistan taakse muodostetaan matala pientalovyöhyke. Rannalta saaren sisäosiin mentäessä rakennusvolyymi voi hallitusti kasvaa.

Alueen määrittelyn reunaehdot

Yleiskaavaehdotuksen mukaan alue on merkitty 50 % pientaloalueeksi. Laskenta perustuu rakennettavan alueen jakamiseen puoliksi pientalojen ja kerrostalojen kesken, joten ehdotus muuttaisi Laajasalon nykyistä asukasjakaumaa.

Jos laskenta perustuisi asukasmäärään, sopisi ehdotus varsin hyvin Laajasalon identiteettiin (nykyisin noin 50 % asukkaista asuu pientaloissa).

Laajasalo–Degerö Seura ry on tehnyt asukaslukulaskelmia molemmilla vaihtoehdoilla. Arvioimme, että alueen rakennettava kokonaispinta-ala on noin 300.000 m2 ja rakennustehokkuus pientaloalueella 0,5 ja kerrostaloalueella 1,2.

Asukasmäärän mukaan puolitettuna alueelle mahtuisi noin 2100 pientaloasukasta ja 2100 kerrostaloasukasta, alueen jakautuessa noin 70/30 pientaloasukkaiden hyväksi.

Aluejaolla 50/50 asukasjakauma olisi vastaavasti noin 1500 pientaloasukasta ja 3600 kerrostaloasukasta.

Maastokatselmuksen reitti

Kuljemme soveltuvin osin liitteessä 3 kuvattua reittiä.

1. Liikenteen solmukohta / Laajasalontie

2. Kiertoliittymä / Reiherintie ja Päätie

3. Koirasaarentien luonto

4. Arvokas kallioalue ja purolaakso

5. Öljysataman kärki ja luodot (Esso)

6. Öljysataman Kruunuvuoren kallioiden laita (Shell)

7. Viherväylä kapeimmillaan

8. Kruunuvuorenlampi ja sen valuma-alue

9. Kaitalahden pientaloalue (tulevan asuinalueen naapuri)

Lopuksi lyhyt yhteenveto ja kahvi Ylistalossa!

– Kiitos seurasta!

Alkuperäisen kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.