Pro Kruunuvuori

Pro Kruunuvuori -blogi siirtyy osaksi Kaupunkimetsäliikettä

2008-05-28T10:34:00.001+02:00

Kaupunkimetsäliikkeelle on avattu uusi blogi, joka löytyy linkistä
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/ (jonne pääsee klikkaamalla otsikkoa)
ja kotisivu, joka löytyy linkistä
http://www.kaupunkimetsaliike.info/kaupunkimets%C3%A4liike.html.

Kaikki uusi kaupunkimetsäaiheinen - myös Kruunuvuori -aiheinen - materiaali ja kansanäänestysaloite löytyvät näiltä uusilta sivuilta.

Kruunuvuorenranta kaavoituskatsauksessa - Kronbergsstranden i planläggningsöversikt

2008-04-17T07:44:00.002+02:00

Kuva/Bild: Toni Amnell

Helsingin kaavoituskatsauksesta 2008, s. 33-34:

Haakoninlahden alue on Kruunuvuorenrannan keskeinen alue Koirasaarentien ja Haakoninlahden kulmauksessa. Haakoninlahti 1 käsittää alueen pohjoisosan asuinkorttelit, keskuksen, jonne sijoittuu julkisia ja kaupallisia palveluja sekä niemen poikki kulkevan kaupunkimaisen puistoalueen. Erilaisia talotyyppejä käsittävä kerrostalovaltainen rakentaminen sovitetaan alueen vaihtelevaan maastoon. Haakoninlahden rantavyöhykkeen kävelyalueelle rakennetaan kaupunkirivitaloja sekä kaupallisia palveluja. Rantavyöhykkeelle sijoittuu myös veneilyyn liittyviä toimintoja.

Ur Helsingfors planläggningsöversikt 2008, s. 33:

Håkansviken är ett centralt område av Kronbergstranden, i hörnet av Hundholmsvägen occh Håkansviksvägen. Håkansviken 1 omfattar bostadskvarteren i områdets norra del, centrumet med offentlig och kommersiell service samt det urbana parkområdet som går tvärs över hela udden. Det höghusdominerade byggandet innefattar olika typer av hus och anpassas till den varierande terrängen. På promenadområdet vid Håkansvikens strandzon byggs stadsradhus och kommersiell service. På strandområdet placeras också båtrelaterade funktioner.

Projektipäällikkö/Projektchef Riitta Jalkanen

Kruunuvuorenrantaan kerrostaloja ja erilaisia pientaloratkaisuja

2008-03-07T12:58:00.004+02:00

Ilmakuva kaava-alueesta.

Laajasalon Kruunuvuorenrannan yleiskaavaluonnos ja maankäyttösuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3 äänestyksen jälkeen. Kaikki äänestykset päättyyivät 5-4 -lukuihin.

Yleiskaavaluonnos merkitsee sitä, että Stansvikissa hävitetään vanhan kartanon aluetta ja sillä sijaitseva Uusikylän mökkikylä. Koirasaaren tien varrella uhataan tuhota aluetta, joka on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti arvokkaimmista metsä- ja kallioalueista ja osaksi jo suojeltu.

Alkuperäisessä kaavasuunnitelmassa puhuttiin 7500 asukkaasta. Luontoalueille aiotaan mahduttaa näiden lisäksi vielä 3000 asukasta lisää.

Kimmo Helistö teki kaksi esitystä maankäyttösuunnitelmaan (nämäkin hävisivät äänestyksessä 4-5; Kokoomus ja demarit kaatoivat esitykset), joiden ideana oli, että:

1. Borgströminmäen kerrostaloalue tiivistettäisiin Koirasaarentien varteen siten, että kallioalueen kerrostalot poistettaisiin maankäyttösuunnitelmasta. Samalla kadunvarren rakennustehokkuutta oltaisiin voitu harkita nostettavaksi.

2. Gunillankallion pientalovaltainen asuntoalue oltaisiin poistettu
maankäyttösuunnitelmasta.

Osayleiskaavaluonnos tulee kokonaisuudessaan valtuuston hyväksyttäväksi, kun taas maankayttösuunnitelma-alueen kaavat tullaan tuomaan valtuustoon yksittäisinä.

Kaavaluonnokseen, maankäyttösuunnitelmaan ja niihin esitettyihin mielipiteisiin voi tutustua klikkaamalla otsikon linkkiä.

Helsingin MA-ohjelma: Kruunuvuoresta sanottua

2008-01-21T17:32:00.000+02:00

Kuva: Toni Amnell

Kruunuvuoren alue on seuraavan kymmenen vuoden yksi suurimpia aluerakentamiskohteita, joihin ohjataan se väestönkasvu, johon Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelmassa varaudutaan.

Sitaatti ohjelmasta:
"Kruunuvuorenrannan alueidentiteetti muodostuu merihenkisestä ja luonnonläheisestä asumisesta sekä monipuolisista virkistysmahdollisuuksista. Alueen kehittäminen perustuu erilaisiin kerros-, terassi- ja pientaloratkaisuihin sekä merelliseen asumiseen. Aluetta toteutettaessa pyritään tontinvaihdoin tai maankäyttösopimuksin siihen, että yksityiselle maalle toteutetaan muitakin kuin sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja."

Koko ohjelman voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kruunuvuorenlampi Helsingin luonnon monimuotoisuusohjelmassa

2008-01-07T11:27:00.000+02:00

Kruunuvuorenlampi. Kuva: Toni Amnell

Helsingissä on noin 40 lampea, joista vain muutama on säilynyt suunnilleen luonnonmukaisessa tilassa. Luonnontilaisimmat Helsingin lammet ovat Villingin Vuorilahdenlammenlampi ja Kruunuvuorenlampi, molemmat Laajasalon alueella.

Koko ohjelmaluonnokseen voi tutustua klikkaamalla otsikkoa.

Helsinki rauhoittaa lisää metsiä ja saaria

2007-11-11T21:16:00.000+02:00

Kuva: Toni Amnell

Helsinki rauhoitti lisää metsiä ja saaria, yhteensä 28 kohdetta, joiden yhteispinta-ala on 267 hehtaaria. Näitä alueita on myös Kruunuvuorenrannalla, kaava-alueen välittömässä läheisyydessä.

Hesarin artikkelin aiheesta sekä rauhoitettavien alueiden kartan voi nähdä klikkaamalla otsikkoa.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavasuunnitelma KSV:ssa 31.5.2007

2007-09-26T20:24:00.000+02:00

Kuva: Toni Amnell

KSV:n muistion voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa, jolloin pääsee lukemaan myös siinä mainitut PDF-tiedostot.

Ajankohtaista - suunnittelupäiväkirja

Ajankohtaista

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksen 31.5.2007. Lisäksi lautakunta päätti antaa seuraavat jatkosuunnitteluohjeet: 1) Kruunuvuorenrannan pohjoisosassa vastapäätä Kruunuvuorenlampea sijaitseva AK-korttelialue poistetaan ja poistuva rakennusoikeus pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan A-alueille, 2) Kruunuvuoren pohjoisosan huvilatyyppisestä asumisesta luovutaan laajalla alueella ja rakentamisessa keskitytään reuna-alueille. Olemassa olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden säilyttämistä tulee harkita uudestaan. Virkistysreittien, huvimajojen ja näköalapaikkojen suunnittelua jatketaan ja 3) lautakunta edellyttää, että yleiskaava 2002:ta, sen massoittelua ja kerrosalaa noudatetaan sekä samalla otetaan huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. (Esityslistatekstiin, osayleiskaavaluonnokseen ja muihin esityksen liitteenä oleviin suunnitteluasiakirjoihin voit tutustua tästä linkistä.)

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.5.2007 myös Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailun. Lisäksi lautakunta hyväksyi siltavaihtoehdon RP2 (pohjoinen vinoköysisilta) teknisten ratkaisujen ja kustannusten selvittämisen. (Esityslistatekstiin ja muihin suunnitteluasiakirjoihin pääsee tästä linkistä.)

Suunnittelupäiväkirja
Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnos ja luonnokset vaihtoehtoisista joukkoliikenteen yhteyksistä Helsingin kantakaupungin ja tulevan Kruunuvuorenrannan välillä olivat nähtävillä 23.1.-7.2.2007 (linkki valmisteluaineistoon). Luonnoksista jätettiin 31.5.2007 mennessä 56 mielipidettä tai muuta kannanottoa.

23.1.2007 esiteltiin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa luonnoksia joukkoliikenneyhteyksiksi Helsingin kantakaupungin ja tulevan Kruunuvuorenrannan välillä sekä luonnos Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaksi. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkeä.

20.6.2006 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kehottaa virastoa jatkamaan osayleiskaavaluonnoksen valmistelua ja tuomaan sen vielä uudelleen lautakunnan käsittelyyn ennen jatkosuunnittelun hyväksymistä. Lautakunta päätti antaa asiassa seuraavat jatkosuunnitteluohjeet:

- Virasto palaa jatkovalmistelussa lautakunnan aikaisemmin yhteisesti hyväksymiin maankäytön suunnitteluperiaatteisiin.

- Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisimman hyvin valtuuston hyväksymän yleiskaava 2002:n rakennusoikeustavoitteet sekä voimassaoleva asunto-ohjelma

- Massoittelussa tulisi tarkastella etenkin öljysataman alueilla terassimaista rakennetta ja vahvistettava sitä mahdollisuuksien mukaan.

- Kerrostalo- ja kaupunkimaisen pientalovaltaisen massoittelun sijoittelussa tulisi ottaa huomioon maaston muodot ja tutkittava myös tavanomaista korkeampien talojen mahdollisuuksia.

- Jatkossa selvitetään tarkemmin Kruunuvuoren alueelle ehdotetun uudentyyppisen huvila-asutuksen reunaehtoja, jotta alueen maankäyttö voidaan realistisesti arvioida.

- Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyehdotuksia täsmennetään.

15.6.2006 kaupunkisuunnittelulautakunta teki maastokäynnin Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelma-alueille.

11.5.2006 esiteltiin Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnos ja Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelmaluonnos asukastilaisuudessa Laajasalon yläasteella. Tilaisuuteen osallistui 50 - 60 henkeä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnos ja Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelmaluonnos olivat nähtävillä 2.5.-19.5.2006. Luonnoksista esitettiin yhteensä 50 mielipidettä ja kaksi lausuntoa.

14.9.2005 esiteltiin asukkaille Koirasaarentien varsien suunnittelutilannetta, rakentamisen sijoittamisen periaatteita ja alustavia rakentamisalueita. Laajasalon kirkossa pidettyyn tilaisuuteen osallistui 90 asiasta kiinnostunutta.

2.6.2005 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi Kruunuvuorenrannan suunnitteluohjelman tiedoksi ja hyväksyi jatkosuunnittelulle seuraavat periaatteet:

Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteellinen kokonaisuus
1. Alueen liitetään luontevalla tavalla kaupunkirakenteeseen – sekä keskustan että Laajasalon suuntaan
2. Suunnitellaan alueen rantavyöhyke ja silhuetti siten, että se tuo uuden rikastavan kerrostuman Kruunuvuorenselän suurmaisemaan
3. Suunnitellaan Kruunuvuorenranta merelliseksi, korkeatasoiseksi ja monipuoliseksi asuntopainotteiseksi alueeksi, joka tarjoaa vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyviä toimintoja myös muille helsinkiläisille

Mitoitus ja rakentamisalueet
4. Alueen kerrosalatavoitteena on 400 000 - 500 000 k-m2 asuintiloja ja 50 000 k-m2 toimitiloja. Uutta maankäyttöä sijoitetaan öljysatama-alueelle ja Koirasaarentien varsille, Kaitalahden pientaloaluetta täydennetään ja sen eteläosaa tiivistetään. Kruunuvuoren eteläosaan suunnitellaan öljysataman asuinalueeseen liittyvää asutusta ja osalle muuta Kruunuvuorta väljää huvilatyyppistä asutusta. Rakentamisessa ja massoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten mahdollisimman näkymättömään sopeutumiseen maastojen muotoihin ja kallioalueisiin, joita pyritään suojelemaan mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti huomioitavia alueita ovat Tullisaaren kallioalueen huippu Koirasaarentien pohjoispuolella, Tahvonlahden rantakalliot, Stansvikin kartanon tienvarsi ja Kruunuvuorenlammen lähistö.

Asuminen
5. Asuinalueista noin puolet suunnitellaan pientalovaltaisiksi alueiksi ja puolet kerrostalovaltaisiksi alueiksi.
6. Laadukkailla asuinalueilla pyritään monipuoliseen väestörakenteeseen ja tarjotaan erilaisia asumisen vaihtoehtoja.
7. Pääosa asuntorakentamisesta suunnataan öljysatama-alueelle, jossa tavoitteena on kaupunkimainen, mutta vehreä asuinalue. Kaitalahteen liittyvillä alueilla lähtökohtana on kylämäinen pientalorakentaminen. Koirasaarentien varret rakennetaan väljemmin esikaupunkimaisempina. Osalle Kruunuvuorta tutkitaan väljää huvilatyyppistä asutusta.

Palvelut
8. Julkiset ja kaupalliset palvelut mitoitetaan ja sijoitetaan ottaen huomioon myös Laajasalon palvelut ja niiden kehittäminen

Työpaikat
9. Aluetta kehitetään Helsingin merellisenä vapaa-aika- ja matkailukeskuksena. Työpaikoissa painottuvat palvelutyöpaikkojen ohella pienet työpaikat. Selvitetään taloudellisia ja teknisiä mahdollisuuksia pienten työpaikkojen sijoittamiseksi asuinrakennuksiin.

Virkistys ja luonto
10. Alueen hienoa ja monipuolista luonnonympäristöä ja kulttuuriperintöä suojellaan ja kehitetään siten, että muutkin helsinkiläiset pääsevät siitä nauttimaan
11. Keskeinen osayleiskaava-alueen kautta Etelä-Laajasalosta Tullisaaren kartanopuistoon kulkeva virkistysyhteys säilytetään. Stansvikin kartanoympäristöä kehitetään sen lähtökohtia kunnioittaen aktiivisena vapaa-ajan viettopaikkana. Pitkäluoto ja Varisluoto liitetään pääosin yleiseen virkistysalueeseen. Kruunuvuorta kehitetään virkistysalueena, jossa pienimuotoinen huvilatyyppinen asutus ja yleinen virkistyskäyttö lomittuu.
12. Virkistysalueiden suunnittelussa painotetaan merellisiä toimintoja kuten veneilyä, kalastusta ja uimarantoja.

Liikenne
13. Alueen joukkoliikenne kulkee aluksi liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle, liityntäliikennettä täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan. Osayleiskaavassa varaudutaan keskustasta Kruunuvuorenrannan kautta Santahaminaan kulkevan tunnelimetron rakentamiseen. Siltavaihtoehdon suunnittelu lopetetaan. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennesuunnittelua kiirehditään niin, että se palvelee alusta lähtien Kruunuvuoren alueen liikenteen sujumista. Valmistellaan suunnitelma vesiliikenteen toteutuksesta osana kaupungin omaa sisäistä yhteistariffiliikennettä.
14. Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu kerrostalovaltaisilla alueilla pääosin laitospysäköintiin.
15. Suunnitellaan alueen kattava kevyen liikenteen verkko, joka yhdistyy luontevasti ympäröivien alueiden kevyen liikenteen verkostoihin. Rantoja pitkin johdetaan elämyksellinen virkistysreitti.

Kaupunkikuva
16. Kaupunkikuvan suunnittelun lähtökohtana on alueen näkyvä sijainti Kruunuvuorenselän itäpuolella kantakaupunkia vastapäätä. Öljysatamassa tavoitteena on moderni 2000-luvun puutarhakaupunki.
17. Merellisyys on kaupunkikuvassa korostetusti esillä. Panostetaan korkeatasoisen julkisen kaupunkitilan suunnitteluun ja toteutukseen.

Teknistaloudellinen suunnittelu
18. Suunnitellaan osayleiskaavan tarkkuudella kaavan teknistaloudelliset, ympäristöterveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

29.11.2004 Laajasalo - Degerö Seuran järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin Kruunuvuorenrannan suunnittelusta. Läsnä olivat projektipäällikkö Riitta Jalkanen ja vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen.

19.11.2004 pidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa kokous Kruunuvuorenranta-projektin, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja mökkiläisten edustajien kesken. Kokouksessa käsiteltiin Kruunuvuorenrannan suunnitelmien vaikutusta Stansvikin kartanon, Pitkäluodon ja Varisluodon mökkialueisiin.

10.11.2004 pidettiin työpaja Kaitalahden suunnittelukysymyksistä Stansvikin kartanon ravintolassa. Tilaisuuteen osallistui noin 80 asukasta. Lue muistio (PDF).

Kruunuvuorenrannan alustava suunnitteluohjelma oli nähtävillä 25.10.–10.11.2005. Lisäksi se esiteltiin yleisötilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa 25.10.2004. Tilaisuuteen osallistui 79 Kruunuvuorenrannan suunnittelusta kiinnostunutta. Vilkkaan keskustelun kannanotot ja esiin nostetut kysymykset voi lukea tilaisuuden muistiosta (PDF).

14.10.2004 esitettiin Laajasalo - Degerö Seuran edustajille katsaus suunnittelutilanteeseen Kruunuvuorenranta-projektissa.

28.8.2004 Oy Shell Ab järjesti Kaitalahden asukkaille tilaisuuden tutustua alueeseensa. Projektipäällikkö Riitta Jalkanen kaupunkisuunnitteluvirastosta ja projektinjohtaja Sirpa Kallio talous- ja suunnittelukeskuksessa olivat paikalla vastaamassa Kruunuvuorenrannan suunnittelua koskeviin kysymyksiin.

2.6.2004 Laajasalo - Degerö Seura järjesti maastokatselmuksen Kruunuvuorenrannassa. Käyntikohteita olivat purolaakso luonnonsuojelualueen reunassa, Shellin ja Esson alueet sekä Kruunuvuori. Katselmuksen jälkeen seuran ja Kruunuvuorenranta-projektin edustajat kokoontuivat Ylistaloon keskustelemaan Kruunuvuorenrannan suunnittelusta.

4.10.2003 Laajasalo-päivänä järjestetyssä tilaisuudessa Laajasalossa projektipäällikkö Riitta Jalkanen, arkkitehti Jarmo Suomisto ja diplomi-insinööri Katariina Baarman kaupunkisuunnitteluvirastosta olivat vastaamassa Kruunuvuorenrannan suunnittelua koskeviin kysymyksiin.

9.9.2003 järjestettiin yleisötilaisuus Kruunuvuorenrannan suunnittelusta. Katso: tilaisuuden muistio, tiivistelmä esitetyistä kalvoista(5,59 MB), tilaisuuden palautelomakkeiden yhteenveto. Palautelomakkeiden perusteella tilaisuuteen oltiin pääosin tyytyväisiä. Kaikki vastanneet aikovat tulla seuraaviin tilaisuuksiin. Hyödynnämme palautetta seuraavaa tilaisuutta suunnitellessamme.

10.6.2003 lähetettiin Kruunuvuorenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelma osallisille ja niille, jotka olivat ilmoittautuneet postituslistalle. Todettiin, että postituslistaa ei ole mahdollista jatkossa ylläpitää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saa tietoa suunnittelun taustoista ja tavoitteista sekä suunnitteluun osallistumisesta.

Vuoden 2002 lopussa päätettiin laatia alueelle osayleiskaava. Vuoden 2003 alussa kaupunkisuunnitteluvirastoon perustettiin Kruunuvuorenranta-projekti hoitamaan tehtävää.

Kruunuvuorenrannan yleispiirteinen suunnittelu aloitettiin vuonna 1999 asemakaavaosaston itäisessä toimistossa.

Kruunuvuorenranta
Suunnittelualue ja -tavoitteet
Historia
Maisema ja luonto
Nykyiset toiminnot
Selvitykset ja asiakirjat
Ajankohtaista - suunnittelupäiväkirja
Yhteystiedot

27.06.2007

Laajasalo-Degerö -seuran kannanotto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnokseen 7.2.2007

2007-08-16T10:56:00.000+02:00

Kuva: Riitta Brelih

Laajasalo_Degerö Seura ry on johdonmukaisesti ja aktiivisesti esittänyt kaikissa Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liittyvissä vaiheissa samanhenkisen kannanoton, jossa tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat sekä luonnontilaiset metsäalueet virkistysalueina myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille.

1. Osayleiskaavaluonnos

8.6.2006 esiteltiin osayleiskaavaluonnos, jossa oli alkuperäiseen esitykseen nähden jonkin verran vähennetty rakennusalaa arvokkaimmilta luontoalueilta. Tässä ehdotuksessa oli asukkaita edes hiukan kuultu ja otettu huomioon heidän tärkeinä pitämiään asioita. Nyt esitettävässä luonnoksessa on palattu entiseen tehorakentamiseen. Laajasalo_Degerö Seura ry pitää tehtyä muutosta valitettavana huononnuksena edelliseen ehdotukseen.

Pääperiaatteenamme on, että rakentaminen tulee rajoittaa käytöstä poistuvan öljysataman alueelle. Tullisaaresta Stansvikiin ja Hevossalmeen ulottuva vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan mukaan lukien Stansvikin Uusikylä ja Koirasaarentien varret. Kruunuvuorenniemi, joka rajoittuu öljysataman alueeseen ja Kaitalahteen tulee säilyttää viheralueena. Yksityiskohtaisemmin kannastamme on luettavissa 19.5.2006 päivätystä lausunnostamme.

Lisäksi olemme huolestuneita Kruunuvuorenlammen erämaahenkisyyden säilymisestä. Luonnoksessa esitetty korkea kerrostalorakentaminen lammen läheisyyteen tuhoaa ainutlaatuisen maiseman.

2. Liikenne

Laajasalo_Degerö Seura pitää erittäin tärkeänä, että liikenne Kruunuvuoren_rannasta hoidetaan sujuvasti. Erilaisia vaihtoehtoja tulee punnita huolella, eikä valittava vaihtoehto saa merkitä Laajasalon rakentamista liian täyteen eikä Laajasalon mieltämistä kantakaupunkialueeksi. Edellä mainitut vaatimuksemme rakentamiselle tulee pitää mielessä liikennehankkeiden kannattavuutta arvioitaessa. Ainakin meren alta rakennettava metro on todennäköisesti niin kallis, ettei se sovellu mainituista syistä Laajasaloon.

Sujuvan joukkoliikenteen järjestämiseksi on erotettavissa kolme periaatteellista vaihtoehtoa: suora raitiovaunuyhteys kantakaupunkiin, lauttaliikenne kantakaupunkiin sekä raideyhteys Herttoniemeen tai Kulosaareen. Näiden päävaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia pitää tutkia perusteellisesti, kuunnellen niin Laajasalon, kantakaupungin kuin Herttoniemen/Kulosaarenkin asukkaita. Asukkaille tulee antaa riittävästi aikaa perehtyä ja pohtia eri vaihtoehtoja.

2.1. Suora raitiovaunuyhteys kantakaupungista

Tässä vaihtoehdossa on tarkoin punnittava mahdollisen sillan vaikutukset merelliseen maisemaan, purjeveneilyyn, Tervasaareen, Katajanokkaan ja muihin mahdollisiin asukkaiden kannalta merkittäviin asioihin. Tunnelin osalta on pohdittava etenkin turvallisuuskysymyksiä ja ihmisten luottamuksen saavuttamista pitkässä tunnelissa matkustamiseen. Linja_autoliikenne ei sovellu pitkiin tunneleihin niiden pakokaasupäästöjen vuoksi.

Kruunuvuorenselän osalta on syytä pitää mielessä alueen kuuluminen Helsinkipuistoon ja Unescon Suomenlinnan maailmanperintökohteen maisemakokonaisuuteen. Tehtävät ratkaisut eivät saa vaikuttaa kielteisesti kumpaankaan. Tähän sisältyy myös vaatimus, etteivät Kruunuvuorenselän virtausolot tai ekologia saa häiriintyä, mikä edellyttää huolellisia ympäristö_ ja luontoselvityksiä. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset silta_ ja tunnelihankkeisiin tulee selvittää huolella.

Suoraa yhteyttä tulee suunnitella ainoastaan joukko_ ja kevyenliikenteen tarpeisiin. Kevyenliikenteen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota siltojen ja tunneleiden sosiaaliseen turvallisuuteen.

Silta_ ja tunnelivaihtoehtojen linjausta pohdittaessa tulee ratkaiseva asema olla asukkailla, joita se suoraan tai välillisesti koskee. Laajasaloa, Tervasaarta, Katajanokkaa tai muutakaan helsinkiläisille tärkeää aluetta ei saa linjauksilla pilata.

2.2. Lauttayhteys kantakaupungista

Lauttaliikenteen mahdollisuudet toimia varteenotettavana vaihtoehtona Laajasalon ja kantakaupungin välisenä joukkoliikenneyhteytenä tulee huolellisesti selvittää. Lauttaliikenteen mahdollinen hitaus tai vaihtojen aiheuttamat ongelmat eivät saa johtaa joukkoliikenteen suosion vähenemiseen ja yksityisautoilun lisääntymiseen. Lauttaliikenteen tulee toimia kaikkina vuodenaikoina. Lautalla tulee voida matkustaa Helsingin yhteistariffin matkalipuilla, minkä lisäksi tulee selvittää myös mahdollisuutta kevyenliikenteen maksuttomaan suoraan lauttayhteyteen kantakaupunkiin. Lautan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset sekä kokonaisenergiankulutus rakentamis- ja käyttövaiheessa verrattuna muihin vaihtoehtoihin tulee huolellisesti selvittää.

On syytä tarkastella myös mahdollisuutta yhdistää raitiovaunu_ ja lauttaliikenne niin, että raitiovaunu ajaisi matkustajineen lautalle ja jatkaisi sitten toisella rannalla kiskoilla. Tällä tavoin vältettäisiin ylimääräisiä joukkoliikennevälineen vaihtoja.

2.3. Raideyhteys Herttoniemeen tai Kulosaareen

Vaihtoehtona tulee edelleen tarkastella joukkoliikennettä Herttoniemen tai Kulosaaren kautta. Tällöin tulee yhteys toteuttaa ehdottomasti raiteilla, sillä nykyinen linja_autoihin perustuva järjestelmä ei ole riittävän sujuva ja suosiota saavuttava vaihtoehto, vaan johtaisi yksityisautoilun kasvamiseen Laajasalon saarella ja Herttoniemessä. Liikenteen määrä näillä alueilla tulee pitää kurissa.

Ajatellun raidejokerin jatkamista Herttoniemen kautta Laajasaloon on syytä tutkia, vaikka suora yhteys kantakaupunkiin toteutettaisiinkin. Tätä tukee se, että suuri osa Laajasalosta tehdyistä matkoista suuntautuu muualle kuin Helsingin keskustaan. Raideyhteyden tulee olla vähintään pikaraitiotie, jotta yhteys on nopeampi. Raidejokerin rakentaminen voitaisiinkin aloittaa Laajasalosta.

3. Pääperiaatteet

Niin rakennus_ kuin liikennehankkeessakin tulee olla kolme johtavaa periaatetta:

1) Yhteistyö asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa

2) Asuinalueet tulee pitää viihtyisinä. Kasvavalle asukasmäärälle on säilytettävä riittävän laajat yhtenäiset virkistysalueet, jolloin otetaan huomioon myös kasvavan käyttöpaineen vaikutukset alueen ekologiseen kestävyyteen ja virkistysarvoihin. Kapeat viherkäytävät eivät riitä asukkaiden tarpeisiin. Olemassa olevia luonto_ ja virkistysalueita ei saa tuhota rakentamisella.

3) Liikenneratkaisujen tulee tukeutua julkiseen liikenteeseen. Yksityisautoilun määrä ei saa olennaisesti kasvaa. Myös kevyen liikenteen olosuhteita tulee voimakkaasti parantaa.

Laajasalossa 7.2.2006

Toni Amnell Sampsa Karvinen

puheenjohtaja sihteeri

© 2004 Laajasalo - Degerö Seura ry.

Laajasalo-Degerö -seuran mielipide Kruunuvuoren osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksesta

2007-08-15T16:34:00.000+02:00

Kuva: Toni Amnell, kuvalähde: www.laajasalo.net

Kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnos ja Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelmaluonnos

PÄÄPERIAATTEET
Rakentaminen tulee rajoittaa käytöstä poistuvan öljysataman alueelle. Tullisaaresta Stansvikiin ja Hevossalmeen ulottuva vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan mukaan lukien Stansvikin Uusikylä ja Koirasaarentien varret. Kruunuvuorenniemi, joka rajoittuu öljysataman alueeseen ja Kaitalahteen tulee säilyttää viheralueena.

Rakentamisen määrä on kaavaluonnoksessa ylimitoitettu, mikä ilmenee viher- ja suojelualueille levittäytyvänä rakentamisena. Osayleiskaavaluonnoksessa on unohdettu Stansvik-Tullisaari-alueen seudullinen virkistysaluemerkitys, kun sitä on esitetty osin rakennusalueeksi.

Asukasmäärä tulee mitoittaa 5000–6000 asukkaaseen öljysataman alueelle, vastaten n. 300.000 kerrosneliötä. Lisäksi tulee noudattaa Yleiskaava 2002:n määräystä 50 prosentin pientalo-osuudesta.

KAAVOITUSPROSESSI

Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Yleiskaava 2002:ssa ei ole esitetty suunnittelualueelle sitovia maankäytön rajoja, ainoastaan käyttötarkoitukset. Näin ollen alueella on voimassa lainvoimaisen seutukaavan rajaukset, joita osayleiskaavan tulee selkeästi noudattaa. Lisäksi on Stansvikin länsi- ja pohjoisosassa noudatettava ympäristöministeriön vuoden 1992 yleiskaavasta tekemää päätöstä, jossa rakentamisen rajaus on esitetty kulkemaan öljysataman alueen rajaa pitkin.

Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa koko suunnittelualue on merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi. Osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen kesken lainmukaisen prosessin on räikeä menettelytapavirhe, joka muuttaa prosessin lähtökohtia oleellisesti. Osayleiskaavaprosessin täytyy käsittää koko suunnittelualue alkuperäisen lähtökohdan mukaisesti, joten osaa suunnittelualueesta ei voida erottaa maankäyttösuunnitelma-alueeksi.

Kaavoittajien tulee toimia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa ja aloittaa todellinen yhteistyö alueen asukkaiden kanssa välittömästi.

Kaavoittajan tulee tutkia erilaisia maankäytön vaihtoehtoja ja esittää niitä osallisille ja päättäjille, jotta saavutettavia hyötyjä ja haittoja voidaan vertailla.

Rakennettaviksi suunnitelluilta viheralueilta tulee laatia luontoselvitykset, jotka nyt on tehty pääosin alueilta joille ei edes suunnitella rakentamista.Arviointia rakentamisen vaikutuksista luonnonympäristöön tulee täydentää puuttuvilla selvityksillä. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.

KOIRASAARENTIEN POHJOISPUOLEN KALLIOALUE
Suomen ympäristökeskus on todennut alueen yhdeksi Helsingin kolmesta arvokkaasta kallioalueesta. Alue on muidenkin kuin laajasalolaisten aktiivisessa virkistyskäytössä. Koirasaarentien yhtenäiset metsät ja arvokas kallioalue tulee säilyttää rakentamattomana mukaan lukien kallionhuippujen väliset alueet.

STANSVIKIN UUSIKYLÄ
Stansvikin suojavyöhykkeellä olevan Uusikylän mökit ja monimuotoinen luonto tulee säilyttää osana kartanopuistoa.

Uimaranta tulee säilyttää luonnontilaisena ja sen edustalla olevan Varisluodonkarin lintujen rauha tulee turvata.

KOIRASAARENTIEN ETELÄPUOLI
Alue tulee säilyttää virkistysalueena voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

KRUUNUVUOREN NIEMI
Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle ei voida rakentaa niemen eteläpäässäkään. Valmisteluaineiston silhuettikuvissa esiintyvät tornitalot Kruunuvuoren laella ovat mahdoton ajatus. Korkeimmat talot on rakennettava öljysataman keskustaan ja niidenkin on jäätävä Kruunuvuorta matalammiksi. Suomenlinnan maisemakuvaan kuuluvan, historiallisestikin tärkeän Kruunuvuoren, tulee olla maisemaa hallitsevassa asemassa.

Kruunuvuoren kunnostettavissa olevat huvilat voidaan restauroida kesäkäyttöön, mutta uusia ei voida rakentaa alueen herkän luonnon takia. Vanhojakaan huviloita ei voida liittää kunnallistekniikkaan, eikä alueelle sallia ajoneuvoliikennettä.

LIIKENNE
Liikenteen Herttoniemestä Laajasaloon tulee olla sujuvaa ja rakennettu valmiiksi ennen öljysataman rakentamisen aloittamista.

Yhteistyöterveisin

Laajasalossa toukokuun19. päivänä 2006

Timo Korpela, puheenjohtaja Toni Amnell, sihteeri

Laajasalo-Degerö-seura ry-rf:n kannanotto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnokseen

2007-08-08T21:35:00.000+02:00

Mielipide Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan suunniteluohjelmaluonnokseen 10.11.2004

Laajasalo-Degerö Seura ry on johdonmukaisesti ja aktiivisesti esittänyt kaikissa Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liittyvissä vaiheissa samanhenkisen kannanoton, jossa tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat sekä luonnontilaiset metsäalueet virkistysalueina myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille.

Edellisten kannanottojen, Yleiskaava 2002 ehdotusta koskeneen muistutuksen (liite 1) sekä Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneen mielipiteen (liite 2), näkemyksistä pidämme pääosin edelleen kiinni.

Kantaamme olemme tuoneet julki myös Kaupunginsuunnittelulautakunnan ja Kiinteistölautakunnan jäsenille sekä Kaupunginsuunnitteluviraston Kruunuvuorenrannan projektityöryhmän jäsenille järjestämämme maastokatselmuksen (liite 3) yhteydessä.

Suunnitteluohjelmaluonnos

Laajasalo-Degerö Seura ry. pitää nyt esitettyä luonnosta ”suunnittelun lähtökohtien” osalta varsin monipuolisena ja informatiivisena selontekona. Itse ”suunnitteluohjelman” osalta pidämme luonnosta kuitenkin yksipuolisena ja voimassa olevan seutukaavan vastaisena sekä suurelta osin seuran aiempien kannanottojen vastaisena.

Aiempia kannanottojamme vahvistaen ja täsmentäen esitämme, että:

· Osayleiskaava-alueen kerrosala on rajattava 300 000 m²:iin, vastaamaan 50/50 %:n jakoa kerros- ja pientaloalueisiin.

· Merialueen täyttöalueet on minimoitava ja rannat palautettava suurelta osin luonnonmukaisiksi. Nykyiset luonnontilaiset rannat tulisi säilyttää.

· Rakentaminen rannan läheisyyteen on suunniteltava siten, että luonnonmukaisen rantakaistan taakse muodostetaan matala pientalovyöhyke.

· Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle ei saa rakentaa. Alue on syytä suojella.

· Stansvikin kartanon alue on säilytettävä ehjänä kokonaisuutena, noudattaen yleiskaava 2002 rajausta.

· Maankäyttösuunnitelma-alueella olevia nykyisen asemakaavan ja seutukaavan mukaisia viheralueita ei pidä rakentaa. Koirasaarentien ympäristön jylhät kallioalueet sekä Tullisaaren metsä on säilytettävä. Näitä alueita käyttävät virkistysalueinaan laajasalolaisten lisäksi muutkin itähelsinkiläiset, varsinkin herttoniemenrantalaiset ja tammisalolaiset.

· Kaupungille lahjoituksina annetut maa-alueet tulee säilyttää asukkaiden virkistyskäytössä.

· Pientalovaltainen rakentaminen Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien alkupäähän on sopeutettava hienovaraisesti alueen luontoon, sitä säästäen.

· Liikenneratkaisut on toteutettava etupainotteisesti, huomioiden jo rakennusvaiheessa väylien kapasiteetti ja liikenteen sujuvuus Itäväylälle saakka.

· Julkisen liikenteen kapasiteetti ja sujuvuus on turvattava idän, lännen ja kehän suuntaan. Julkinen liikenne Herttoniemen kautta Jokeriin yhtyen on suunniteltava kiireellisesti. Metrovaraus on nähtävä ehdollisena tulevaisuuden ratkaisuna, jota ei voida ottaa huomioon Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon liikenneväylien mitoituksessa julkista ja yksityistä liikennettä varten.

Lisäksi toistamme jo aiemmissa kannanotoissa esittämämme vaatimuksen, että maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa on tehtävä myös Laajasalo-Degerö Seuran kannanoton mukainen vaihtoehto.

Laajasalossa 9.11.2004

Riitta Hämäläinen-Bister, puheenjohtaja

*****

Liite 1

Helsingin kaupunginhallitus Muistutus

Viite: Yleiskaava 2002 ehdotus

Kaupunkirakenteen kehitys ja Laajasalon identiteetti

Kaakkois-Helsinki on kehittynyt ja kehittyy edelleen voimakkaasti metroradan ja Itäväylän yhteyteen toimivaksi ja omaleimaiseksi kokonaisuudeksi. Yleiskaavaehdotuksen ajatus liittää Laajasalon öljysataman alue Helsingin keskustaan on kaupunkirakenteellisesti väärä ja kallis. Se hajottaisi Laajasalon tasapainoisen kaupunkirakenteen ja identiteetin. Öljysataman alue on liitettävä luonnolliseksi osaksi Laajasalon tasapainoisesti kehittynyttä kaupunkirakennetta.

Kaupungin osa-alueiden identiteetti sekä tahtotila hyvään asuinympäristöön tulee ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi yleiskaavassa. Laajasalon omaleimaisuutta ja toimivuutta on tuettava. Laajasalo on luonteeltaan saaristomainen kaupunginosa, jossa rannat ovat luonnonrantoja ja merisilhuetti on lähes kauttaaltaan luonnonmukainen. Tätä ominaispiirrettä ylistetään niin Suomessa kuin ulkomaillakin, turistivirrat risteilevät kesäisin kymmenien alusten voimalla Laajasaloa ympäröivillä vesillä ihaillen suurkaupungin keskustan läheisyydessä säilynyttä luonnonmukaista saaristoa.

Laajasalo tarjoaa Helsingin urbaanin keskustan vastapainoksi asukkailleen ja vierailijoilleen saaristomaista rauhaa. Laajasalon identiteetin on muodostanut historian saatossa kalastajayhteiskunnan sekä lukuisten kartanoiden ja huviloiden sopuisa rinnakkaiselo. Laajasalon venereitit ovat historiallisesti olleet vilkkaassa käytössä aina viikinkiajoilta lähtien. Tätä saaristomaista identiteettiä nykyiset Laajasalolaiset haluavat vuonna 1999 tehdyn asukaskyselyn mukaan vaalia ja vahvistaa.

Laajasalolaisten tavoitteena on säilyttää saaren elämänmuoto ja erityisesti sen rakentamattomat luonnonrannat ja merelle näkyvä luonnon silhuetti myös jälkipolville, vastapainona jo rakennetuille urbaaneille merenrantalähiöille. Tämän Laajasalon identiteetin peruskiven tulee laajasalolaisten mukaan näkyä myös Helsingin yleiskaavassa.

Laajasalolaisten liikenne

Vain n. 30 % laajasalolaisten työmatkaliikenteestä suuntautuu Helsingin niemelle. Esitetty metrolinjaus Laajasaloon on tarpeeton ja kustannuksiltaan kohtuuton. Nykyiset yhteydet parannettuna mahdollistavat Laajasaloon jopa 5.000-8.000 lisäasukasta. Parin tuhannen lisäasukkaan takia ei kannata investoida n. 350.000.000 Euroa. Pikemmin tulisi Kaakkois-Helsingin yhteyksiä parantaa, esim. toteuttamalla pikaraitiotieyhteys Öljysataman alueelta Laajasalon keskustan ja Herttoniemen kautta Viikin suuntaan Jokeriin liittyen.

Mikäli metroon halutaan varautua erittäin pitkällä tähtäyksellä ( 50-100v.), tulisi yhteys merkitä ehdottomasti merenalaisena. Selostuksissa mainittu silta kantakaupungista Laajasaloon Kruunuvuorenselän yli on jo maisemallisesti mahdoton ajatus.

Laajasalon kehitys ei voi perustua uuteen metrolinjaukseen vaan nykyisten yhteyksien parantamiseen. Öljysataman alueen lisäliikennettä voidaan keventää myös kehittämällä tehokas vesiliikenneyhteys keskustaan. Yleiskaavaan on liitettävä koko Helsingin vesiliikenteen kehittämistarkastelu. Vesiliikennettä voidaan merkittävästi kehittää palvelemaan sekä työ- että virkistysliikennettä. Liikenteen tulee olla osa yhteistariffisopimusta.

Uudet rakentamisalueet Laajasalossa

Öljysataman rakentamisalueen merkitseminen 50 % pientaloalueeksi on kiitettävä ja perusteltu ehdotus. Tällöin alue jatkaa Laajasalon tasapainoista rakentamista ja liittää uuden rakentamisen luontevaksi osaksi saaren kokonaisuutta. Kuitenkin Yleiskaava 2002:een on vielä tehtävä seuraavat ko. aluetta koskevat muutokset:

-Selostuksessa mainittu alueen kerrosala on pienennettävä 550.000m2:stä 300.000m2:iin vastaamaan pientalorakentamisen merkintää yleiskaavakartassa. Suuri kerrosala on virhe ja jäänne aikaisemmista kerrostalokaavailuista.

-Ehdotetut merialueen täyttöalueet öljysataman eteläosassa on poistettava, koko alueen rannat pidettävä luonnontilaisina, ja osin kunnostettava luonnonmukaisiksi. Öljysataman poistuessa poistettavat maa-ainekset ja täytöt paljastavat ehjät kalliot, jolloin mm. Koirasaari voidaan entistää kallioiseksi luodoksi, joka tarjoaa mereen työntyvänä niemekkeenä virkistykseen ja luonnon aistimiseen ainutlaatuisen ympäristön.

-Kruunuvuoren kallioalue tulee ehdottomasti säilyttää kokonaisuutena ja ehjänä. Kruunuvuorenlammen suojelualue on nyt typistetty niin, ettei se vastaa suojelun tarkoitusta. Lammen luonnontila ei säily ja Kruunuvuoren korkein kallio ( korkeampi kuin Tähtitorninmäki ) on merkitty rakennettavaksi, mikä pilaisi kantakaupungin itäisen merimaiseman. Kruunuvuorelta on oltava viheryhteys itään.

-Viheryhteys Stansvikin ja Tullisaaren välillä on merkitty aivan liian kapeana. Koko maisemallisesti upea laaksomuodostuma ympäröivine korkeine kallioineen on säilytettävä viheralueena.

-Metrovaraukset on poistettava. Se pakottaisi Laajasalolle vieraaseen tehorakentamiseen sekä aiheuttaisi kaupunkirakenteen ja elämän mullistuksen kääntäessään liikennevirrat vuosisataisista uomistaan.

-Koirasaarentien ympäristön jylhät kalliot on säilytettävä ja sopeutettava rakentaminen hienovaraisesti alueen luontoon sitä säästäen.

Laajasalolaiset ovat johdonmukaisesti viime vuosikymmeninä toimineet saarensa kehittämiseksi toimivaksi, omaleimaiseksi ja viihtyisäksi alueeksi. Keskeisenä tavoitteena on ollut Laajasalon keskustan rakentaminen, ks. ”Laajasalon keskustan yhteissuunnittelu”, KSV:n julkaisu 1990:26. Tätä suunnitelmaa tulee toteuttaa ja jatkaa yhteissuunnittelua edelleen tarkastellen myös Laajasalontien yli rakentamista. Laajasalon keskusta tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen nopeallakin aikataululla. Laajasalon keskustan lisärakentaminen edistää parhaiten saaren tasapainoista kehitystä.

Itä-Jollaksessa Tonttuvuoren laen kortteli on poistettava ympäristöministeriön osayleiskaavasta tekemän päätöksen mukaisesti ja alue merkittävä virkistysalueeksi.

Viheralueet

Raporteissa todetaan aivan oikein Helsingin merellisyyden olevan keskeinen luonto- ja maisematekijä ja virkistysmahdollisuus, samoin näkemys Itäisestä rantavyöhykkeestä, jonka osia ovat Laajasalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren merelliset virkistysalueet. Laajasalon ja Vartiosaaren virkistysalueet tarjoavat merkittäviä seudullisia mahdollisuuksia. Erityisesti halutaan säilyttää jäljellä olevat rannat luonnontilaisina.

Esitetyn Helsinki-puiston rajauksia tulee muuttaa Laajasalon kohdalla. Kruunuvuori tulee merkitä kokonaisuudessaan korkeine kallioineen osaksi puistoa. Samoin siihen tulee liittää Öljysataman rantavyöhyke sekä Stansvik ja sen maisemallinen viheryhteys Tullisaaren puistoalueeseen.

Vartiosaarella on tärkeä merkitys itäisten kaupunginosien keskeisenä virkistyssaarena ja sen säilyminen virkistyskäytössä on erittäin oleellinen Itä-Helsingin imagolle. Vartiosaari on nyt Yleiskaava 2002:ssa merkittävä virkistysalueeksi. Liikenne saarelle on helppo järjestää toimivasti, sijaitseehan se niin lähellä Vuosaarta, Marjaniemeä, Tammisaloa ja Laajasaloa. Siltaa saareen ei tule tehdä, vaan kehittää esimerkiksi lossiliikennettä.

Vapaa veneliikenne tulee turvata kaikin osin nykyisellään, uusia veneliikennettä haittaavia siltoja ei tule tehdä.

Laajasalon seudulliset retkeilyreitit ja kohteet on säilytettävä koko Helsingin asukkaiden ilona tarjoten kestävän kehityksen mukaisesti mahdollisuudet virkistykseen omassa kotikunnassa, jolloin vältetään ympäristöä rasittavaa matkustamista.

Helsinki 30.04.2003

Riitta Hämäläinen-Bister Mika Penttinen

puheenjohtaja sihteeri

Laajasalo-Degerö Seura ry

Liite: Laajasalon asukaskyselyn tuloksia: "Motti vai jättipotti?" 1999

*****

Liite 2

Mielipide Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Taustatiedoissa mainitaan virheellisesti yleiskaavan 1992 olevan voimassa. Ko. yleiskaava on vain valtuuston päätös, jota ei ole vahvistettu. Ainoa oikeusvaikutteinen kaava alueella on voimassa oleva maakuntakaava. Ko. maakuntakaavassa mm. Kruunuvuori on viheralue. Lisäksi olisi mainittava Ympäristöministeriön tekemät muutokset 1992 yleiskaavaan, joissa mm. Stansvikin alueen pohjoisosa on muutettu viheralueeksi.

Lähtökohdaksi otettu 10 000 asukasta ja 1000 työpaikkaa perustuu Yleiskaava 2002 vanhentuneeseen tausta-aineistoon. Niinpä asukastavoite ja kerrosala tulisi jättää auki, tai olla muotoa 5000-8000 uutta asukasta koko tarkastelualueella. On luotava hyvä ja omaleimainen uuden vuosituhannen asuinalue osaksi Laajasaloa uusin aattein, asukasmäärän tulee määräytyä hyvän suunnitteluratkaisun mukaiseksi.

Laajasalolaisten liikenteestä vain n.30 % suuntautuu Helsingin niemelle, oleellisinta on liikenneyhteyksien ratkaiseminen monipuolisesti suuntautumaan ympäri Helsingin seutua, erityisesti kohti Herttoniemeä, Itäkeskusta sekä kehäteiden suuntaan.

Jokerilinjan jatkaminen Laajasaloon tulee ottaa tarkasteluun mukaan vahvana vaihtoehtona. Se ratkaisisi yhteydet Herttoniemeen, keskustaan, Itäkeskukseen ja kehäteiden suuntaan ja näin palvelisi parhaiten laajasalolaisia. Nykyinen metrolinja palvelee laajasalolaisia riittävän hyvin. Mikäli uuteen metrolinjaan halutaan varautua erittäin pitkällä tähtäyksellä ( 50-100v.), tulisi yhteyden olla ehdottomasti merenalainen. Siltaratkaisu on maisemallisesti (Helsinki-puisto) ja toiminnallisesti (vapaa merenkulku) mahdoton ajatus.

Kruunuvuorenrantaan tehokas vesiliikenneyhteys keskustaan on kannatettava ajatus. Liikenteen tulee olla osa yhteistariffisopimusta

Laajasalon omaleimaisuutta on tuettava. Laajasalon luonne on saaristomainen, sillä on luonnonrannat ja merisilhuetti on lähes kauttaaltaan luonnonmukainen. Ajatus Helsingin niemen rakennetusta urbaanista vastarannasta Laajasalossa on väärä, eikä sen tule olla annettuna lähtökohtana. Lähtökohtana on oltava rakennettu urbaani Helsingin niemi ja sen kehyksenä ja sitä korostavana vastakohtana luonnonrantaiset ja kasvustopeitteiset ympäristösaaret.

Yleiskaavaehdotuksessa alueen merkitseminen 50 % pientaloalueeksi on kiitettävä ja perusteltu ehdotus. Tällöin alue jatkaa Laajasalon tasapainoista rakentamista ( nyt. n.50 % asukkaista pientaloissa) ja liittää uuden rakentamisen luontevaksi ja saaren rakenteeseen sopeutuvaksi osaksi Laajasalon kokonaisuutta. Kerrosalatavoite on oltava n. 300.000m2 vastaamaan 50 % pientalorakentamisen merkintää yleiskaavaehdotuksessa = 5000-6000 asukasta Kruunuvuorenrantaan.

Laajasalon keskusta tarjoaa mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen nopeallakin aikataululla. Laajasalon keskustan lisärakentaminen edistää parhaiten saaren tasapainoista kehitystä ( esim. ostokeskuksen alueen uudelleen kaavoitus ja rakentaminen).

Ehdotetut merialueen täytöt öljysataman eteläosassa on ehdottomasti poistettava, koko alueen rannat on pidettävä luonnontilaisina, ja osin kunnostettava luonnonmukaisiksi. Öljysataman poistuessa poistettavat maa-ainekset ja täytöt paljastavat ehjät kalliot, jolloin mm. Koirasaari voidaan entistää kallioiseksi luodoksi, joka tarjoaa mereen työntyvänä niemekkeenä virkistykseen ja luonnon aistimiseen ainutlaatuisen ympäristön.

Kruunuvuoren kallioalue tulee suojella kokonaisuutena ja ehjänä. Kruunuvuorelta on oltava viheryhteys itään Stansvikin-Tullisaaren vihervyöhykkeelle, joka tulee säilyttää ehjänä maisemallisesti ja riittävän leveänä sitä rajaavine kallioalueineen. Koirasaarentien linjausta tulee tutkia monipuolisesti, mm. vihervyöhykkeen kohdalla ajoneuvoliikenteen tunnelointi olisi toivottavaa.

Maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa on tehtävä Laajasalolaisten asukkaiden kannan mukainen vaihtoehto. Laajasalo-Degerö Seura ry on johdonmukaisesti toiminnassaan kerännyt alueensa asukkaiden mielipiteitä, mm. v.1999 tehtiin laaja ja kattava asukaskysely "Motti vai jättipotti" / Proville Oy. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on v.1990 tehty Laajasalon keskustan yhteissuunnitteluprojekti. Laajasalo-Degerö Seura ry on valmis myös laatimaan oman maankäyttövaihtoehdon, jonka rahoitukseen KSV:n tulisi tällöin osallistua.

Laajasalossa 30.9.2003

Riitta Hämäläinen-Bister Mika Penttinen

puheenjohtaja sihteeri

*****

Liite 3

Kruunuvuorenrannan maastokatselmus

Laajasalo–Degerö Seura ry. järjestää 2.6.2004 maastokatselmuksen Kruunuvuorenrannan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Katselmukseen seura on kutsunut Helsingin Kaupunginsuunnittelulautakunnan ja Kiinteistölautakunnan jäsenet sekä Kaupunginsuunnitteluviraston Kruunuvuorenrannan projektityöryhmän jäsenet.

Laajasalo–Degerö Seura ry. edustaa Laajasalolaisia kaupunginsuunnitteluvirastoon päin kaikissa Laajasalon suunnitteluun liittyvissä asioissa. Laajasalon tiedossa olevista tulevista kohteista on Kruunuvuorenrannan alue tällä hetkellä merkittävin.

Yhteinen näkemys

Haluamme nyt järjestettävällä maastokatselmuksella luoda kaikille osapuolille yhteisen näkemyksen siitä, miten uusi asuinalue soveltuu rakentamiselle. Lisäksi haluamme jo nyt kiinnittää huomiota uuden alueen liikennejärjestelyihin sekä uuden alueen ja nykyisen Laajasalon liittämiseen yhteiseksi uudeksi Laajasaloksi.

Katselmuksen yhteydessä kiinnitämme huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

· Laajasalon identiteetin mukainen maankäyttö

· Ympäristön asettamat rajoitukset

· Viheralueet ja niitä sitovat viherväylät

· Rantojen käyttö ja näkymät merelle

· Alueen määrittelyn reunaehdot

Laajasalon identiteetin mukainen maankäyttö

Laajasaloon on historian saatossa syntynyt saaristomainen identiteetti. Luonnonvaraisten rantojen vapaa käyttö, veneilyharrastuksen monipuoliset mahdollisuudet sekä merelle näkyvä luonnon silhuetti ovat vuonna 1999 tehdyn asukaskyselyn mukaan asukkaille tärkeitä identiteetin luojia.

Laajasalon nykyiset asukkaat haluavat vaalia ja vahvistaa tätä saaristomaista identiteettiä, myös saaren tulevan kehityksen osalta.

Ympäristön asettamat rajoitukset

Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä on kaksi suojeltua aluetta sekä Helsingin Kaupungin Ympäristökeskuksen luokituksen mukaan lukuisia arvokkaita luontokohteita (liite 1).

Suomen Ympäristökeskus on myös nimennyt Tullisaaren metsän eteläiset kallioalueet Helsingin kolmen arvokkaimman kallioalueen joukkoon.

Ainoana lajissaan komeilee alueella Kruunuvuorenlampi. Lampi ja sen valuma-alue muodostavat äärimmäisen herkän luontokokonaisuuden, jonka suojeluun olisi mielestämme syytä panostaa (lampi ja sitä ympäröivät alueet sijaitsevat yksityisalueella, eikä sitä siksi ole suojeltu).

Viheralueet ja niitä sitovat viherväylät

Suunnittelualueen seutukaavan mukaiset viheralueet (Kruunuvuoren lammen alue, Tullisaari metsäalueineen ja Stansvikin alue) ovat yhteyksissä toisiinsa kapeiden viherväylien välityksellä. Väylät ovat tärkeitä, paitsi virkistyskäytön verkostona, myös luonnon moni-ilmeisyyden säilyttäjinä.

Viheralueet ja väylät ovat olleet riittäviä Laajasalon nykyiseen asukasmäärään suhteutettuna. Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen myötä rasitus lisääntyy, jolloin on tarkkaan huolehdittava erityisesti viheralueita sitovien viherväylien riittävyydestä.

Rantojen käyttö ja näkymät merelle

Helsingillä on maailmanlaajuisesti arvokas sijainti saariston suojaamana merenrantakaupunkina. Kaupungin urbaanien rantojen vastapainona on ainutlaatuinen helminauha, joka muodostuu luonnonrantaisista ja ehjän silhuetin omaavista kasvustopeitteisistä ympäristösaarista (liite 2).

Ainutlaatuisen saaristomiljöön säilyttämisen kannalta on tärkeää, että rakentaminen rannan läheisyyteen suunnitellaan siten, että luonnonmukaisen rantakaistan taakse muodostetaan matala pientalovyöhyke. Rannalta saaren sisäosiin mentäessä rakennusvolyymi voi hallitusti kasvaa.

Alueen määrittelyn reunaehdot

Yleiskaavaehdotuksen mukaan alue on merkitty 50 % pientaloalueeksi. Laskenta perustuu rakennettavan alueen jakamiseen puoliksi pientalojen ja kerrostalojen kesken, joten ehdotus muuttaisi Laajasalon nykyistä asukasjakaumaa.

Jos laskenta perustuisi asukasmäärään, sopisi ehdotus varsin hyvin Laajasalon identiteettiin (nykyisin noin 50 % asukkaista asuu pientaloissa).

Laajasalo–Degerö Seura ry on tehnyt asukaslukulaskelmia molemmilla vaihtoehdoilla. Arvioimme, että alueen rakennettava kokonaispinta-ala on noin 300.000 m2 ja rakennustehokkuus pientaloalueella 0,5 ja kerrostaloalueella 1,2.

Asukasmäärän mukaan puolitettuna alueelle mahtuisi noin 2100 pientaloasukasta ja 2100 kerrostaloasukasta, alueen jakautuessa noin 70/30 pientaloasukkaiden hyväksi.

Aluejaolla 50/50 asukasjakauma olisi vastaavasti noin 1500 pientaloasukasta ja 3600 kerrostaloasukasta.

Maastokatselmuksen reitti

Kuljemme soveltuvin osin liitteessä 3 kuvattua reittiä.

1. Liikenteen solmukohta / Laajasalontie

2. Kiertoliittymä / Reiherintie ja Päätie

3. Koirasaarentien luonto

4. Arvokas kallioalue ja purolaakso

5. Öljysataman kärki ja luodot (Esso)

6. Öljysataman Kruunuvuoren kallioiden laita (Shell)

7. Viherväylä kapeimmillaan

8. Kruunuvuorenlampi ja sen valuma-alue

9. Kaitalahden pientaloalue (tulevan asuinalueen naapuri)

Lopuksi lyhyt yhteenveto ja kahvi Ylistalossa!

– Kiitos seurasta!

Alkuperäisen kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Helsyn tiedote: Kruunuvuoren suunnitelmat ylimitoitettuja

2007-07-24T22:55:00.000+02:00

Kruunuvuoren rakentamissuunnitelmat ylimitoitettuja
(11.11.2004) Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) antoi 9.11.2004 kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteensä Laajasalon Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan suunnitteluohjelmaluonnoksesta.

Yhdistyksen mielestä suunnittelualueen rakentamissuunnitelmat ovat vahvasti ylimitoitettuja. Ohjelmaluonnoksen suunnitelmien toteuttaminen tuhoaisi alueen luontoarvoja ja viheralueiden virkistyskäyttöarvoja suuresti ja peruuttamattomasti. Laajasaloon ei mahdu 10000 uutta asukasta eikä alueen liikenneverkostokaan tällaista lisäystä kestäisi.

Suunnitteluohjelmaluonnoksessa pääosa kerrostaloista on osoitettu nykyisen öljysataman alueelle, mutta pientaloalueet on osoitettu pitkälti nykyisille viheralueille. Yhdistyksen mielestä öljysataman alue on luontevaa ottaa asumiskäyttöön, mutta sitä ympäröiville viheralueille ei tule suunnitella asutusta tai muutakaan rakentamista. Suunniteltuja pientaloalueita pitää mielestämme huomattavasti supistaa viheralueiden puoleisilta reunoiltaan.

Helsy on huolissaan erityisesti alueen arvokkaiden luontokohteiden kuten Kruunuvuorenlammen ympäristöineen, Stansvikin lehmuslehdon ja Uusikylän kallioalueiden tulevaisuudesta virkistyskäyttöpaineiden kasvaessa ja riittävien suojavyöhykkeiden puuttuessa. Riittävien viheryhteyksien säilyttäminen esimerkiksi em. alueiden ja Tullisaaren välillä olisi tärkeää. Myös kaikki alueen rakentamaton ranta tulisi säilyttää luonnontilaisena ja merentäytöt tulisi rajoittaa ainoastaan öljysataman jo rakennetuille alueille.

Idemmäksi Koirasaarentien varteen suunnitellut uudet kerrostaloalueet pirstoisivat erittäin hienon metsäkokonaisuuden. Siellä rakentaminen pitäisi Helsyn mielestä rajoittaa aivan nykyisen kerrostaloalueen tuntumaan siten, että mahdollisimman paljon asukkaille tärkeästä virkistysalueesta säästyy ja viheralueet ovat mahdollisimmat laajat. Kaikessa suunnittelussa tulee turvata tärkeiden luontoalueiden säilyminen riittävillä puskurivyöhykkeillä ja alueiden välisillä yhteyksillä.

Alueen liikennejärjestelyt on suunniteltava valmiiksi, ennen kuin lisäasutusta aletaan rakentaa. Kruunuvuoren liikenneratkaisuista Helsy kannattaa erityisesti vesiliikenneyhteyttä kantakaupunkiin ja muutenkin painottaa sujuvan joukkoliikenteen tärkeyttä tälläkin alueella.

Helsyn mielipide

Suunnitteluaineisto

Lisätiedot:

järjestösihteeri Johanna Oja puh. (09) 228 08 277
Information på svenska: Christina Lindén, tel.(09) 676 565

Alkuperäisenä kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa, josta pääsee Helsyn tiedotteeseen.

Helsyn kannanotto Helsingin yleiskaavaan 2002

2007-07-24T22:40:00.000+02:00

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n kannanoton - mainiten myös Laajasalosta Kruunuvuoren ja Stansvikin alueen - voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Maija Anttilan vastine Hilkka Pietilälle

2007-07-02T18:45:00.000+02:00

Maija Anttilan vastineen Pro Kruunuvuori -liikkeen Hilkka Pietilälle voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Kruunuvuori Villa Hill

2007-06-19T20:57:00.000+02:00

A brief description of the villas in Kruunuvuori area can be read by clicking the headline.

Photo: Toni Amnell

Kruunuvuori - silta vai tunneli?

2007-06-19T20:53:00.000+02:00

Riku Eskelisen blogikirjoituksen - joka on vastine Jarmo Huhtasen 27.9.2006 Hesariin kirjoittamasta kolumnista, jossa pohditaan sitä, pitäisikö Katajanokan ja Laajasalon Kruunuvuoren välinen liikenneyhteys hoitaa tunnelina vaiko siltana - voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Villas of Kruunuvuori

2007-06-19T20:49:00.000+02:00

The site with some beautiful pictures of Kruunuvuori can be browsed by clicking the headline.

Laajasalo-seuran mielipide Kruunuvuoren osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelman luonnoksesta

2007-06-19T20:46:00.000+02:00

Laajasalo-seuran kannanoton voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Pro Kruunuvuoren vetoomus

2007-06-19T20:42:00.000+02:00

Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomuksen Kruunuvuoren, Koirasaarentien ja Stansvikin alueiden puolesta voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Toni Amnell

Kruunuvuoren alueen suunnitelma KSL:ssa

2007-06-07T17:20:00.000+02:00

Kuva: Toni Amnell

Poimintoja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksistä:

- Kerrosneliömetrimäärä pudotettiin 500 tuhannesta sadalla tuhannella

- Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanoalueen ja uudisrakentamisen väli jätetään suunniteltua suuremmaksi, niin että uudisrakentaminen ei näy kartanon tai sen teiden alueella.

- Kerrostaloalue Kruunuvuoren kaakkoisrinteellä poistetaan luonnoksesta

- Koirasaarentiestä pohjoiseen rakennetaan vain kadunvarsiin, alueen sisäosiin keskelle metsää esitetty rakentaminen poistetaan suunnitelmasta

- Koirasaarentien eteläpuolisen alueen rakentamista vähennetään rantaa lähinnä olevalta alueelta. Koko viimeviikkoisen 31.5. kokouksen esityslistan voi lukea osoitteesta klikkaamalla otsikkoa.

2007-05-30T08:41:00.001+02:00

LUONTORETKI ti 5.6.2007 klo 18-20

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ja Laajasalo-Degerö Seura järjestävät Maailman ympäristöpäivänä 5.6. luontoretken Laajasalon valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle. Retken aikana tutustutaan kallioalueen luontoon sekä vanhaan rautakaivokseen.

Oppaina alan asiantuntijoita. Lähtö Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen metsänpuoleisesta kulmasta.

Tervetuloa!

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy (http://www.sll.fi/yhdistykset/helsy/)
Laajasalo-Degerö Seura ry (http://www.laajasalo.net/)